Olin tänään saarnaamassa jumalanpalveluksissa Raplassa ja Järvakandissa. Raplan luterilainen kirkko on uudistettu todella upeaan kuntoon. Jumalanpalveluksen jälkeen alkoi syksyn rippikouluryhmä, jonka konfirmaatio on joulukuussa. Ensimmäisillä kerralla oli kokoontunut 12 rippikoululaista. Ikähaitari oli noin 20-30 vuotta. Kahdestatoista rippikoululaisesta oli aiemmin kastettu kaksi. Puhuin heille uskontojen yhtäläisyyksistä ja eroista sekä siitä, miksi uskon, että Jumala on ilmoittanut itsensä Jeesuksessa. Vain hänen kauttaan ja häneen uskoen löydämme pelastuksen ja yhteyden Jumalaan.
Raplassa rippikoulussa aloitettiin uusi tapa: jokainen rippikoululainen saa seurakunnan puolesta ystävän, tukijan, joka on rippikoululaisen mentorina. Hienoa oli kuulla, kun kaksi-kolme vuotta sitten rippikoulussa käyneet kertoivat, miten rippikoulun aikana löysivät uskon Kristukseen! Jospa nykyiset rippikoululaiset kertoisivat parin vuoden päästä saman uusille rippikoululaisille.
Raplasta ajoin pikaisesti Järvakandiin. Siellä saarnasin suunnilleen saman saarnan kuin Raplassa (Matt. 6:19-24). Teemana oli rikkauksien keruu taivaaseen! Jumalanpalveluksen jälkeen jatkettiin lähetystilaisuudella. Ihmisiä kiinnosti erityisesti kristinukson ja islamin eroavaisuudet.
Kiitollisuuteni kasvoi taas sen vuoksi, että olen kristitty ja olen löytänyt tien Jumalan yhteyteen Kristuksen kautta.
Aihe: Tapahtumia, kristityn elämä, lähetyssaarnaaja, lähetystyö | Avainsanat: alfakurssi, lepo, maallikkous
Tulin juuri alfa-kurssin koulutuspäivästä Tallinnan Viimsistä. Pastori Janek Pallase oli kutsunut yhteen alfakursseista kiinnostuneita ihmisiä eri kirkoista. Meitä luterilaisia oli paikalla ainakin neljä pastoria.
Pystyin osallistumaan vain viimeiseen tilaisuuteen, jossa minulla oli myös puheenvuoro. Totesin muun muassa, että kristillinen opetus on ollut yksi tärkeimmistä lähetystyön muodoista luterilaisessa kirkossa. Luther kirjoittaa Ison katekismuksen johdannossa siitä, että hän on seurakuntavierailuja tehdessä huomannut tavallisen kansan olevan täysin tietämätön uskon perusasioista. Luther näki vastauksesi pienryhmät! Perheen pään oli opetettava perhekuntalaisille katekismuksen avulla uskon perusasiat.
Meidän aikanamme – varsinkin Virossa – on samanlainen tilanne. Alfa-kurssi on yksi hyvä mahdollisuus lähetystehtävän toteuttamiseksi Virossa. Alfan hienoja puolia on, että siinä keskitytään kristinuskon ydinasioihin, yhteisöllisyys toteutuu keskusteluissa ja ruokapuolikin on hoidettu. Hienoa, että kolleega Jukka R. on ensimmäisten joukossa aloittamassa kurssia Viron luterilaisessa kirkossa.
Saarna: älkää tehkö seurakunnassa yhtään mitään
Alfakurssin loppupuheenvuoro oli pastori Raido Oraksella. Hän totesi Kristuksen sanoneen: tulkaa minun työköni kaikki työn ja kuormien uuvuttamat ja minä annan teille levon. Jostain syystä monissa seurakunnissa näille levon saaneille annetaan suuria taakkoja kannettaviksi (tehtäviä, vastuita, velvollisuuksia jne jne).
Oras kehotti olla muutaman kuukauden tekemättä seurakunnassa yhtään mitään! Lisäksi hän varotti siitä, että teemme tehtäviä, jotka kuuluvat Jumalalle. Kannattaa ottaa levollisesti ja seurata mitä Jumala tekee – ja osallistua siihen. Monin hienoin sanoin ja esimerkein Oras kehotti aktiivisia seurakuntalaisia lepoon ja hiljaisuuteen. Se joka itse haluaa muuttaa mailmaa, vain väsyy ja pettyy. Papit ovat kauheimpia suorittajia; heidän pitäisi vain olla ihmisten tavoitettavaissa esimerkiksi työhuoneessaan. Ihmiset tarvitsevat kuuntelijaa. Aika radikaaleja neuvoja tältä vapaakirkon papilta. Tuo saarna pitäisi kuulla uudestaan!
Eräs saksalainen piispa sanoi tällä viikolla haastattelussa:
„Auch kleine Schritte tragen das Evangelium in die Welt“
Eli: myös pienet askeleet kantavat evankeliumia maailmaan.
On parempi ottaa vaikka yksi pieni askel kuin surra paikallaan sitä, ettei voi ottaa suuria askeleita.
Aihe: Henkilökohtainen, lähetyssaarnaaja, lähetystyö | Avainsanat: lähetystyö, työkausi
Lähetystyöntekijöiden ulkomaanjaksoja nimitetään tavallisesti työkausiksi. Tänään alkoi minulla (siis meillä) uusi työkausi Virossa. Edelliset työkaudet olivat 1995-1998, 1999-2002, 2002-2004, 2005-2007 (Saksassa), 2008-2009. Tuota Saksan jaksoa lukuunottamatta työkaudet olen viettänyt Virossa.
Ensimmäisellä työkaudella työskentelin Põltsamaan seurakunnassa, jossa kieliopintojen lisäksi tein lapsi-, nuoriso- ja yleistä seurakuntatyötä. Vuodet 1999-2004 olin töissä Tarton Paavalin seurakunnassa. Työtehtäviin kuului nuorisotyötä, maallikkokoulutusta ja yleistä seurakuntatyötä. Saksan vuosiin kuului saksan, turkin ja islamin opintoja sekä turkinkielisen seurakuntatyön aloittelua Mannheimissa. Vuodesta 2008 olen toiminut taas Virossa, jossa johdan luterilaisen kirkon lähetyskeskuksen toimintaa.
Kiitoksia kaikille työmme tukijoille, lähettäjille, nimikkoseurakunnille, luterilaiselle kirkolle sekä Kansanlähetykselle siitä, että voimme jatkaa tässä suurenmoisessa työssä.
Aihe: kansanlähetys, lähetyssaarnaaja, lähetystyö | Avainsanat: kansanlähetys, lähetystyö, Rahvamisjon
Tämän viikon Eesti kirik -lehdessä puhutaan paljon “Soome Rahvamisjoni” työntekijöistä. Rahvamisjon tarkoittaa Kansanlähetystä.
Jukka Repo
Lähetyskonkari Jukka Repo kirjoittaa artikkelissaan “Kes on kirikus Herman Simm?” (Kuka on kirkossa Herman Simm?). Niin kuka hän oikein on? Herman Simm on virolainen vakoilija, joka luovutti Venäjän tiedustelupalvelu SVR:lle virolaisia asiakirjoja. Simm (61) sai 12,5 vuotta vankeutta maanpetoksesta.
Repo pohtii, kuka Viron luterilaisessa kirkossa on Herman Simm. Voisiko kirkossa tapahtua jotain vastaavaa? Repo vastaa kieltävästi. Kirkolla ei ole ammattisalaisuuksia; kirkon sanoma on avoin ja kaikille tarkoitettu. Tie syntisen pelastumiseen on kaikille avoin. Meillä ei ole todellakaan sitä ongelmaa, että puhuisimme liikaa. Liian usein sanomamme jääkin ihmisille salaisuudeksi.
Liliann ja Hannu Keskinen
Samassa lehdessä on Rahvamisjonin lähettien Liliannin ja Hannun haastattelu. He eivät voineet enää jatkaa työtään Siperiassa ja he siirtyivät venäjänkielistä seurakuntaa perustavaan työhön Tarttoon.
Mirva ja Kai Lappalainen
Rahvamisjonin uusimmat työntekijät (kohta jo viikko Virossa) pääsivät myös median kohteeksi. Lappalaiset tekevät työtä (pääasiassa) venäjänkielisen väestön parissa Narvassa (se on kuulemma Viron Siperia – en tiedä). Heistäkin on juttu kuvan kanssa lehdessä.
Rahvamisjon Eestis
Kansanlähetys aloitti työn Virossa jo Neuvostoliiton aikana. Viro oli usein kauttakulkumaana kristillisen kirjallisuuden toimittamisessa muualle Neuvostoliittoon.
Ensimmäinen kokoaikainen lähetystyöntekijä tuli maahan vuonna 1991. Tällä hetkellä lähettimäärä on suurimmillaan.
Mielestäni Kansanlähetys on tehnyt oikean strategisen linjauksen uusien lähettien lähettämisessä; molemmat uudet perheet tekevät venäjänkielistä työtä. Venäjänkielisten parissa tarve on suuri; lisäksi vastaanottavuus evankeliumille on ilmeisesti suurempi kuin virolaisten joukossa.
Kiitos Kansanlähetykselle. Kansanlähetyksen työstä voit lukea lisää heidän kotisivuiltaan.
Aihe: evankeliointi, lähetyssaarnaaja, lähetystyö | Avainsanat: lähetystyö, lähetystyöntekijä, missio
Löysinpä vuodentakaisen lehtijuttuni virolaisesta “Hõimurahvaste aeg” (Heimokansojen aika) -lehdestä. Laitanpa sen iltapuhteiksi tähän suomeksi, tosin vapaasti käännettynä. Viroksi sen voit lukea (kuvan kera) tästä.
Kuka on lähetystyöntekijä?
Aikoinaan eräs avustustyöntekijäperhe tapetiin Afganistanissa. Kun opiskelin teologiaa ja lähetystiedettä [Ryttylässä] muistotaulu murhatuista muistutti minua aina tulevan työn vaaroista.
Miksi nämä murhatut lähtivät auttamaan köyhiä muslimivaltioon. Vastaukseksi en ole keksinyt muuta kuin “Kristuksen rakkaus vaatii meitä” (2Kor 5:14).
Meille annettu tehtävä
Vanhan kertomuksen mukaan Jeesus tuli kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen taivaaseen. Enkeli Gabriel tuli hänen luokseen ja sanoi: ”Jeesus, olet nyt kuollut ihmisten puolesta ja avannut heille oven taivaaseen. Kaikki, jotka kuulevat sanomat ja uskovat sinuun, pääsevät Jumalan luokse. Tietävätkö nyt kaikki ihmiset tästä mahdollisuudesta?” Jeesus vastasi iloiten: ”Yksitoista ihmistä tietää! Mutta annoin heille tehtäväksi viedä sanoma kaikkialle maailmaan.” Enkeli Gabriel katsoi pelokkaasti Jeesusta: ”Mutta jos he eivät lähde, millainen varasuunnitelma sinulla on?” ”Minulla ei ole toista suunnitelmaa.”
Miksi lähetystyötä?
Vasta kun ymmärrämme Jumalan ilmoituksen Raamatussa, ymmärrämme lähetystyön merkityksen. Esitän viisi Raamatun ihmistä koskevaa totuutta. Niiden äärellä ymmärrät, miksi lähetystyötä tehdään ja kuka on lähetystyöntekijä.
Ensiksi, Jumala on luonut maailman ja ihmiskunnan. Hän rakastaa kaikkia ihmisiä ja haluaa elää yhteydessä kaikkiin ihmisiin.
Toiseksi, synti toi mukanaan suuren muutoksen; ihminenkin muuttui syntiseksi. Synti on ennen kaikkea Jumalan hylkäämistä ja pakoa hänestä. Sen seurauksena on ikuinen kadotus, helvetti. Synnin seuraus on myös se, että ihminen ei voi itse pelastaa itseään. Ihminen on kuin korkeushyppääjä, jolle rima on asetettu liian korkealle. Tai pituushyppääjä, jonka tehtäväksi on hypätä suuren rotkon ylitse. Tämä on mahdotonta.
Kolmanneksi, Jumala lähetti Jeesuksen maailmaan, jotta löytäisimme yhteyden Jumalaan. Jeesus kuoli ristillä ja silta suuren rotkon ylitse valmistui.
Neljänneksi tulee ymmärtää, että Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus ei itsessään vielä pelasta ketään; se mahdollistaa ihmisen pelastumisen.
Viidenneksi, ihmisten täytyy kuulla sanoma omasta (syntisestä) tilastaan ja Jeesuksen valmistamasta pelastuksesta. Ketään ei voida pakottaa uskomaan, mutta kaikille tulee esittää kutsu Jeesuksen seuraajaksi. Ihminen pelastuu, kun hän tekee parannuksen eli alkaa seuraamaan Jeesusta.
Toivon, että ymmärrät nyt, miksi lähetystyötä tehdään. Lähetystyöntekijä haluaa auttaa ihmisiä yhteyteen Jumalan kanssa.
Kerro omasta kokemuksestasi sekä Jumalan teoista
Seurakunnat voivat kasvaa, jos kaikki kristityt ovat Kristuksen todistajia. ”Tavallisen” todistajan paraatiesimerkki on sokeana syntynyt mies, jonka Jeesus paransi. Mies joutuu heti teologisen väittelyn keskelle, ja häneltä vaaditaan vastauksia suuriin kysymyksiin. Mutta hän puhuu vain omasta kokemuksestaan: “Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen” (Joh 9:25).
Lisäksi voimme kertoa Jumalan pelastussuunnitelmasta (katso vaikka edellä olevia viittä perusopetusta, ja opettele ne vaikka ulkoa!).
Jeesus esimerkkinä: sanoin ja teoin
Jeesuksen esimerkkiä seuraten meidän tulee todistaa Jumalan toiminnasta sanoin ja teoin. Jeesus auttoi ja palveli ihmisiä kaikkialla. Hän ei etsinyt koskaan hyötyä itselleen. Paholainen kiusasi häntä erämaassa ja houkutteli tekemään ihmeitä itsensä auttamiseksi, mutta Jeesus ei suostunut tähän. Ristillä kituessaan monet pilkkasivat häntä: muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa! Sielläkin pilkkahuutoja kuunnellessaan hän auttoi toisia vaikka olisi voinut auttaa itseäänkin. Hän kuoli meidän puolestamme!
Lähetystyöntekijöitä tarvitaan
Jumala kutsuu vielä lähetystyöntekijöitä, jotka lähtevät palvelemaan häntä maansa rajojen ulkopuolelle. Kristillisen lähetystyön painopiste tulisi olla kansojen keskellä, joissa kristittyjä vielä ei ole tai jossa heitä on vain vähän. Yksi tällainen ihmisryhmä on muslimit.
Lähetystyö tarvitsee tukea. Rukoile lähetystyöntekijöiden puolesta, lahjoita lähetystyön hyväksi. Näin voit osallistua Jumalan valtakunnan suurimpaan ja mielenkiintoisimpaan työhön.
Miksi olen lähetystyöntekijä?
Olen ollut lähetystyössä vuodesta 1995 asti. Miksi olen vieläkin? En siksi, että työ olisi helppoa. Lähetystyö on usein varsin hankalaa. Tulee luopua monista asioista ja rasittaa itseään oman ja perheensä elämän järjestämisessä uusissa, vieraissa tilanteissa. Tulee tehdä työtä ihmisten parissa, joita rakastat, mutta jotka eivät välitä sanomastasi! Monia on myös työn vuoksi tapettu.
En ole lähetystyöntekijä siksi, että pidän kristinuskoa hyvänä uskontona. Ei! Vaan siksi, että Jumala on itse näyttänyt siinä tien hänen todelliseen tuntemiseensa.
En ole lähetystyöntekijä siksi, että olen erinomainen kristitty. Olen tavallinen kristitty, jonka Jumala on kutsunut tähän työhön. Olen kristitty, joka tarvitsee päivittäin syntien anteeksiantoa.
Olen lähetystyöntekijä, sillä:
- uskon Raamatun ilmoitukseen Jumalasta, ihmisestä ja pelastuksesta: ilman uskoa Jeesukseen ihminen joutuu ikuiseen kadotukseen.
- olen Jeesuksessa löytänyt pelastuksen ja tarkoituksen elämälleni.
- Jumala on kutsunut minua viemään evankeliumia eteenpäin.
Elän itse siitä sanomasta, jota kerron. Lähetystyöntekijä on kuin kerjäläinen, joka on löytänyt leipävarastot ja kertoo muillekin kerjäläisille, mistä leipää löytyy. Lähetystyöntekijä on ihminen, joka haluaa, että taivaassa olisi mahdollisimman paljon ihmisiä ja on valmis tekemään jotain sen hyväksi. Hän haluaa, että Jumalan nimeä kiitettäisiin sen kautta, että kerrotaan Jumalan suurista teoista Jeesuksessa Kristuksessa. Ja hän haluaa mennä – ja kertoa!
Keskiviikko-ilta. Katselen (tai oikeastaan kuuntelen) telkkarista jalkapalloa (Manchester City – Newcastle) ja samalla pohdin viimeisen kolmen päivän tapahtumia.
Ristiretken suunnittelupalaveri
Aiomme järjestää jo toisen kerran Ristiretki (Ristirännak) tapahtuman. Neljä ryhmää lähtevät kiertämään seurakuntia eri puolilta Viroa; kokoontuminen on 19.-21. kesäkuuta Haapsalussa, jossa vietetään tuohon aikaan kaupungin 730-vuotisjuhlia.
Tavoitteena on lisätä lähetysnäkyä Virossa sekä tehdä käytännön sisälähetystyötä.
Juhla: Pereraadio ja Agape Eesti
Lähetyskeskuksemme sai kaksi uutta naapuria. Viron kristillisen Pereraadion (Perheradio; toinen kristillinen radioasema on Raadio7) toimitilat siunattiin käyttöön. Samalla siunattiin Agape Eestin (Osa Agepe Europea, joka puolestaan on osa lähetysjärjestöä Campus Crusade for Christ) toimitilat Tallinnassa.
Talo oli täynnä kirkkojen johtajia sekä näiden järjestöjen työssä mukana olevia. Aktiivinen yhteistyömme jatkuu molempien tahojen kautta. Pereraadion kautta teemme “Raamattu kannesta kanteen” -ohjelman virolaista vastinetta. Agapen kanssa yritämme vahvistaa erityisesti nuorten parissa tehtävää työtä.
Raamattutunti
Olin taas veljeseurakunnan – eli herrnhutilaisten – rukoushuoneella pitämässä raamattutuntia. Olimme päässeet Galatalaiskirjeessä jo kolmanteen lukuun, jossa Paavali pohtii, tuleeko pelastus uskosta vain lain noudattamisesta. Hän vertaa Aabrahamia ja Moosesta, ja toteaa, että ainoa pelastuksen mahdollisuus syntimme vuoksi on vain usko Jeesukseen. Lisäksi hän toteaa, että Mooseksen laki ei sido enää kristittyjä.
Pastoraaliseminaarin eksegeettinen analyysi
Kaiken keskellä sain kirjoitettua valmiiksi kaksitoistasivuisen eksegeettisen analyysin Johanneksen evankeliumin jakeista 6:1-15. Tein sen pastoraaliseminaarin opintoihin Lapuan hiippakuntaan.
Pastorite hommikusöök
Aamulla olisi pitänyt mennä pastoreiden rukousaamiaiselle. Päätin kuitenkin jäädä aamupäiväksi kotiin vastailemaan sähköposteihin ja ottamaan rennosti. Osoittautui hyväksi päätökseksi.
Mies Sansasta
Lähetyskeskuksemme on tehnyt yhteistyötä Sanansaattajat radiolähetysjärjestön kanssa. Sieltä kävi ystäväni Ilkka kylässä. Pohdimme yhteistyömme nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Kiitos pizzasta ja monista hyvistä ajatuksista, joita kaikkia sulattelen pikkuhiljaa.
Seurakuntakoulu
Illalla olin pitämässä Kasvunaika -seurakuntakoulua Tallinnan Jaanin kirkossa. Opiskelimme efesolaiskirjeen 4. lukua. Siellä kerrottiin, että Kristus on antanut lahjoja seurakunnallaan. Taustalla on ajatus voitokkaasta sotapäälliköstä, joka tuo sotasaalista (mm. orjia) voitetuista maista.
Kristus jakaa näitä lahjoja erityisesti morsiamelleen? Kuka hän on? Seurakunta! Nämä lahjat ovat tietyillä armolahjoilla varustettuja ihmisiä. Paavali mainitsee: apostolit, profeetat, evankelistat, paimenet ja opettajat.
Seurakunta ei siis elä palvellakseen johtajiaan; johtajat ovat seurakunnan palvelijoita. He ovat “orjia”, jotka Kristus lahjoittaa seurakunnalleen. He työskentelevät seurakunnan hyväksi, jotta seurakunta kasvaisi. Hyvä Paavali!
Misjonikohvik
Harvoin olen siinä tilanteessa, että minun pitäisi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Tänään eräs ystäväni soitti, kun kuunteli radiosta tilaisuuksien tiedotuksia, että aioinko todella tulla seurakuntakouluun, koska mainittiin, että samaan aikaan olen Lähetyskahvilassa (Misjonikohvik) Olevisten kirkossa.
Lupauduin todella puhumaan ekumeeniseen Lähetyskahvila -iltaan. Ja lupasin, että tulen jos voin puhua vasta illan lopussa, jotta ehdin ajoiksi paikalle. Onneksi ehdin hyvissä ajoin: ehdin kuulla Crux-yhtyeen laulun, Lehari Kaustel puhui vetoavasti Etiopian kummilapsityön puolesta ja sitten minä puheessani vetosin paikalla oleviin nuoriin, jotta he tekisivät sen, johon heidän (Neuvostoliiton aikana eläneet) vanhempansa eivät pystyneet: tekemään uskosta asian, joka näkyy julkisuudessa ja esittää rohkeasti haasteen kaikille virolaisille uskoa Jeesukseen.
Aihe: Viro, evankeliointi, kirkko, lähetyssaarnaaja, lähetystyö | Avainsanat: katekismus, lähetystyö
Viron ev.lut. kirkon papiston päivät ovat onnellisesti ohi. Kolme päivää täysihoidossa hyvien ystävien kanssa kuunnelleen erinomaisia esityksiä ja osallistuen monipuoliseen ohjelmaan oli hyvä kokemus.
Teemat olivat kaste aiheisia. Onhan Viron ev.lut. kirkossa vuodet 2008-2009 julistettu kasteen teemavuosiksi.
Omalta osaltani olin myymässä Lähetyskeskuksen pöydän luona kirjoja ja CD-levyjä. Osallistuin kirkon keskusten johtajien paneelikeskusteluun, jossa papit saivat “grillata” meitä mielensä mukaisesti kysymyksillään. Grillauksen päätöspuheenvuorossa sanoin toivovani että:
- pohtisimme kirkossamme enemmän, mitä tarkoittaa työ Pyhän Hengen voimassa. Jos teemme vain sitä mitä pystymme, työmme on liian vaatimatonta ja väsymme. Ja väsyneitähän me olemme! Jumalan työtä tulisi tehdä Jumalan voimassa ja viisaudessa.
- panostetaan kristinuskon perusasioiden opetukseen kansalle. Luther valittaa Isossa katekismuksessa, että kansa ei tiedä enää kristinuskosta mitään. Eräs hänen vastauksensa oli katekismuksen opetus. Myös Virossa tämä voisi olla yksi lähetystyön muoto – opetetaan kansalle uudestaan ja uudestaan kristinuskon perusasioita.
- kutsuisimme rohkeammin ja selvemmin ihmisiä uskomaan Jeesukseen. Ihmisille tulisi antaa selvä mahdollisuus vastata Jumalan kutsuun. Monet tarvitsisivat ohjeistusta, miten toimia, kun Jumala kutsuu.
Aihe: lähetyssaarnaaja, lähetystyö | Avainsanat: lähetystyö, lähetystyöntekijä, Suomen lähetysseura
Onnittelut Suomen lähetysseuralle, jonka perustamisesta tulee huomenna (19.1.2009) 150 vuotta! Kunnioitettava saavutus! Ja kiitos Jumalalle niistä työntekijöistä, jotka ovat lähteneet viemään evankeliumia sinne, missä sitä ei oltu vielä kuultu. Ja kiitos Jumalalle niistä seurakunnista ja yksittäisistä ihmisistä, jotka ovat rukoilleet ja tukeneet taloudellisesti lähetystyötä.
Kirjoitin otsikkoon kysymysmerkin. En siksi, että ensimmäinen lähetyssaarnaaja Martti Rautanen lähti Ambomaalle vuonna 1868, yhdeksän vuotta seuran perustamisen jälkeen. Vaan siksi, että ensimmäinen tunnettu suomalainen lähetystyöntekijä oli luterilainen Mattias Nyberg, joka lähti Etelä-Amerikan Surinamiin 1756. Valitettavasti hän on (ja hänet pidetään sellaisena!) tuntematon kirkossamme.
Lisäksi olen jostain kuullut, että jo ainakin viisisataa vuotta aiemmin, joku suomalainen olisi osallistunut ristinuskon tuomiseen Balttiaan 1100 – 1200 -luvuilla. Valitettavasti asiasta kertova lähde on kadoksissa.
Mutta silti: siunausta ja Jumalan johdatusta Suomen lähetysseuralle myös tältä Viron kirkon lähetyskeskuksesta.
Suomalainen lähetystyö liittyy läheisesti pietismin syntyyn Saksassa. Varhaisen luterilaisen lähetystyön kaksi haaraa olivat tanskalais-hallelainen Trankebarin lähetys Etelä-Intiassa, jonne lähetit saapuivat 1706 sekä herrnhutilainen lähetystyö, jonka kautta norjalainen Hans Egede lähti Grönlantiin 1721.
Ensimmäinen tunnettu suomalainen lähetystyöntekijä Mattias Nyberg lähti herrnutilaisten lähettämänä Etelä-Amerikan Surinamiin 1756.
Tästä vierähti 103 vuotta (!) ensimmäisen suomalaisen lähetysseuran, Suomen Lähetysseuran perustamiseen 1859. Ja perustamisesta yhdeksän vuoden päästä 1868 lähetettiin esimmäiset lähetyssaarnajat Afrikkaan Ambomaalle (Namibia).
Muita suomalaisia lähetysjärjestöjä ovat:
- Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (SLEY)
- Suomen evankelis-luterilainen Kansanlähetys (SEKL)
- Radiolähetysjärjestö Sansansaattajat (Sansa)
- Lähetysyhdistys Kyljäjä (Kylväjä)
- Suomen pipliaseura
- Svenska lutherska Evangeliförening i Finland (SLEF)
Kuka on viimeinen suomalainen lähetystyöntekijä? Onneksi uusia lähetystyöntekijötä nousee koko ajan. Tulevaisuuden uhkakuvia on, jos tämä hyvin toimiva suomalainen lähetysjärjestö malli puretaan, lähetyksen määrä tippuu radikaalisti. Toinen uhkakuva on, että lähetys muuttuu vain kansainväliseksi avustustoiminnaksi. Tällöin kirkon/lähetysjärjestön on katsottava peiliin ja pohdittava omaa identiteettiään Raamatun ja kristillisen uskon valossa.
Lähetystyön suurin tehtävä on tehdä kaikista kansoista Jeesuksen opetuslapsia. Jumala on ilmoittanut ihmiskunnalle yhden pelastuksen tien – ja hän tuli ilmoittamaan tämän asian henkilökohtaisesti!
Usko Jeesukseen pelastaa!
Artikkelin alkuosan lähde tässä.
