Aihe: Henkilökohtainen, Tapahtumia, kansanlähetys | Avainsanat: kansanlähetys, Kansanlähetyspäivät, SEKL
Kävin sitten Kansanlähetyspäivillä Kouvolassa 3.-5.7.
Päivien aikana suuri osa ajasta meni työntekoon sekä ruokahuollon järjestämiseen. Olin isäntänä raiteessa (eli kanavassa), jossa Tapio Puolimatka puhui teemanaan Usko, tiede ja ajattelu. Lisäksi päivystin Lähetysnäyttelyssä, saarnasin sunnuntai-aamuna Myllykosken kirkossa. Varsinkin lauantai-iltana jalkoja särki aivan mielettömästi.
Hienoin hetki oli kun olimme jälleen siunattavina lähetystyöhön uudelle työkaudelle. Ensimmäisen kerran meidät lähetettiin Jyväskylän kansanlähetyspäivillä viisitoista vuotta sitten.
Oli hienoa nähdä lukuisia tuttuja. Monet teistä olin valitettavasti jo unohtanut – olisi pitänyt vain rohkeasti kysyä, että missä me olemmekaan tavanneet. Mutta en kehdannut. Olemme asuneet liian monessa maassa ja liian monella paikkakunnalla Suomessakin sekä liikkuneet liian monissa paikoissa, että muistaisimme teidät kaikki! Valitettavasti. Mutta olen iloinen, että vuosien varrella olen saanut niin paljon tuttuja ja ystäviä!
Tulkaa aina vaan tervehtimään, ja kertokaa vielä varmuuden vuoksi nimenne ja joku vinkki, mistä muistan teidät!
Aihe: islam, kansanlähetys, lähetystyö, teologia | Avainsanat: dawa, dawah, dialogi, ELRIM, islam, kansanlähetys, lähetysteologia, lähetystyö, muslimit, uskontoteologia
Osuin internetissä lähetystyöaiheiseen alustukseen: ”Islamin kohtaaminen Euroopassa” (Esko Matikainen).
Lähtökohtana todetaan, että kristillisessä lähetystyössä islam on laiminlyöty alue. Lisäksi Eurooppa lähetyskenttänä on nuori ajatus. Miten kirkko voisi tehdä työtä muslimien parissa Euroopassa? Matikainen toteaa: ”Lähetystyötä tehdessämme tarvitsemme tietoa islamista Euroopassa. Toimintakenttämme sisältää voimakkaasti muuttuvia tekijöitä, joiden ymmärtämiseksi on todella tehtävä työtä.”
Kirkon on muslimin parissa eläessä ja työskennellessä muistettava oma identiteetti ja tehtävä olla Kristuksen todistaja kaikkien ihmisten keskellä. Lopulta kaikkien ihmisten sydän ja tarpeet ovat samanlaisia. Suurin tarve on sen Jumalan tunteminen, joka on ilmoittanut itsensä Jeesuksessa Kristuksessa.
Suomen evankelis-luterilainen Kansanlähetys on ollut edellä aikaansa kun on vastannut edellä mainittuun haasteeseen perustamalla Saksaan ELRIM-instituutin, jonka tehtävänä on tukea ennen kaikkea islamin teologista tutkimusta; islamissa on ennen kaikkea kyse uskonnosta ja eräästä vastauksesta siihen miten ihminen voi päästä Jumalan yhteyteen. Tätä voidaan – ja tätä pitää tutkia – teologisesti.
Kirkon on vastattava islamin lähetystyön (dawah) haasteeseen. Kirkon on myös vastattava ylösnousseen Kristuksen haasteeseen viedä evankeliumia kaikille kansoille (myös niille, jotka ovat islaminuskoisia) ja tehdä heistä Jeesuksen opetuslapsia. Tämä vaatii sekä tutkimustyötä oman uskon ja islamin uskon suhteista että todistusta Jeesuksen esimerkin mukaisesti (sanoin ja palvelevan rakkauden teoin; aina ilman väkivaltaa). Lähetystehtävässä pitää esittää myös selvä kutsu astua todellisen kolmiyhteisen Jumalan tuntemiseen uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.
Aihe: kansanlähetys
Kolleegani väitti minun sairastavan taustayhteisölleni (Kansanlähetys) tyypillistä sairausta. Diagnoosi oli “Viidesläinen juoksusairaus.”
Se on kai tyypillinen Suomen ev.lut. kirkon uudempien herätysliikkeiden edustajien vaiva. Varsinkin työntekijöiden.
Aihe: kansanlähetys, lähetyssaarnaaja, lähetystyö | Avainsanat: kansanlähetys, lähetystyö, Rahvamisjon
Tämän viikon Eesti kirik -lehdessä puhutaan paljon “Soome Rahvamisjoni” työntekijöistä. Rahvamisjon tarkoittaa Kansanlähetystä.
Jukka Repo
Lähetyskonkari Jukka Repo kirjoittaa artikkelissaan “Kes on kirikus Herman Simm?” (Kuka on kirkossa Herman Simm?). Niin kuka hän oikein on? Herman Simm on virolainen vakoilija, joka luovutti Venäjän tiedustelupalvelu SVR:lle virolaisia asiakirjoja. Simm (61) sai 12,5 vuotta vankeutta maanpetoksesta.
Repo pohtii, kuka Viron luterilaisessa kirkossa on Herman Simm. Voisiko kirkossa tapahtua jotain vastaavaa? Repo vastaa kieltävästi. Kirkolla ei ole ammattisalaisuuksia; kirkon sanoma on avoin ja kaikille tarkoitettu. Tie syntisen pelastumiseen on kaikille avoin. Meillä ei ole todellakaan sitä ongelmaa, että puhuisimme liikaa. Liian usein sanomamme jääkin ihmisille salaisuudeksi.
Liliann ja Hannu Keskinen
Samassa lehdessä on Rahvamisjonin lähettien Liliannin ja Hannun haastattelu. He eivät voineet enää jatkaa työtään Siperiassa ja he siirtyivät venäjänkielistä seurakuntaa perustavaan työhön Tarttoon.
Mirva ja Kai Lappalainen
Rahvamisjonin uusimmat työntekijät (kohta jo viikko Virossa) pääsivät myös median kohteeksi. Lappalaiset tekevät työtä (pääasiassa) venäjänkielisen väestön parissa Narvassa (se on kuulemma Viron Siperia – en tiedä). Heistäkin on juttu kuvan kanssa lehdessä.
Rahvamisjon Eestis
Kansanlähetys aloitti työn Virossa jo Neuvostoliiton aikana. Viro oli usein kauttakulkumaana kristillisen kirjallisuuden toimittamisessa muualle Neuvostoliittoon.
Ensimmäinen kokoaikainen lähetystyöntekijä tuli maahan vuonna 1991. Tällä hetkellä lähettimäärä on suurimmillaan.
Mielestäni Kansanlähetys on tehnyt oikean strategisen linjauksen uusien lähettien lähettämisessä; molemmat uudet perheet tekevät venäjänkielistä työtä. Venäjänkielisten parissa tarve on suuri; lisäksi vastaanottavuus evankeliumille on ilmeisesti suurempi kuin virolaisten joukossa.
Kiitos Kansanlähetykselle. Kansanlähetyksen työstä voit lukea lisää heidän kotisivuiltaan.
Olen töissä erään maailmanlaajan organisaation Viron toimistossa. Meillä on toimintaa maailman kaikissa maissa. Organisaatiossa toimii – ehkä ainoana maailmassa – niiden hyväksi, jotka eivät ole vielä sen jäseniä. Toimintamme laajenee koko ajan.
Organisaatio on tietysti kristillinen kirkko ja laajeneva toiminta tapahtuu lähetystyön kautta. Miten sinä voisit osallistua tähän dynaamiseen kasvuun, jonka hedelmät näkyvät tämän päällisen elämän aikana ja jopa ikuisuudessa.
Rukoilemalla
Rukous on aina liittynyt lähetystyöhön. Muun muassa Ef 6:19-20:
“Rukoilkaa myös minun puolestani, että minulle annettaisiin oikeat sanat suuhun, kun ryhdyn puhumaan, ja että voisin rohkeasti julistaa evankeliumin salaisuutta, jonka vuoksi olen lähettiläänä, nyt vankilassa. Rukoilkaa, että voisin puhua rohkeasti, niin kuin minun tulee.”
Rukoile lähetystyöntekijöiden puolesta – ja myös kotimaassa toimivien julistajien ja pappien puolesta.
Lahjoittamalla Etiopian hirmuista vauhtia kasvavalle kirkolle
Lahjoittaa voi myös internetin kautta. Muun muassa Kansanlähetyksen sivuston kautta voit nettipankin kautta lahjoittaa erilaisiin projekteihin.
Tällä hetkellä kerätään avustusta Etiopiaan Jummaan. Tällä Kansanlähetyksen työalueella oli vuonna 1989 vain viisi evankelista uskovaa, jotka kokoontuivat salaa yhteen. Nyt Etiopian Mekane Yesus kirkolla on Jimman rovastikunnassa 23 000 kastttua jäsentä, ja rovastikunnasta muodostetaan hiippakuntaa. Ja kasvu jatkuu: neljän vuoden kuluttua seurakuntien jäsenmäärä on ilmeisesti kolminkertaistunut.
Tässä tilanteessa tarvitaan uusia työntekijöitä ja toimitiloja. Kansanlähetys osallistuu niiden hankkimiseen. Ja ehkä sinä olet pieneltä tai suurelta osaltasi osa tätä Etiopian ihmettä. On upeaa saada olla mukana tällaisessa työssä.
Lähde itse!
Lähetetystyöntekijöitä tarvitaan. Lisäksi enemmässä määrin tarvitaan niitä ihmisiä, jotka muuttavat toisiin maihin omassa ja oman ammattinsa ohessa haluavat tuoda sopivalla tavalla sanomaa Krituksesta esiin. He seuraavat itse asiassa Paavalin esimerkkiä, joka rahoitti oman toimintansa käsityöläisenä, teltantekijänä. Lisäksi nämä nykyiset “teltantekijät” pääsevat maihin, joihin lähetit eivät pääse.
Lähetystyön päämäärä
Me teemme työtä, sillä tiedämme miten kaikki päättyy. Katsomme historiaa lopusta käsin. Kerran Jumalan luona taivassa tulee olemaan suuri joukko ihmisiä kaikista kansoista ja kaikista kielistä. Ja tätä kristillisen lähetystyön tuloksena. Ole mukana tässä maailmanhistorian mielenkiintoisemmassa työssä!
Puhe kaasusta ja sen toimittamisesta on noussut ajankohtaiseksi Venäjän ja Ukrainan kiistojen vuoksi. Mutta oletko kuullut suomalaisesta kaasusta ja sen toimittamisesta?!
Suomalaista kaasua on toimitettu jo yli kahdensadan viidenkymmenen vuoden ajan ulkomaille. Suurimmalla kaasuyhtiöllä on seitsemän kaasun vientiyritystä. Joidenkin mielestä tässä on kuusi liikaa. On myös niitä, joiden mielestä kaasuhanat tulisi laittaa kokonaan kiinni. Jotkut väittävät, että kaasu ei olekaan kaasua.
Jos kaasunjako keskitettäisiin vain yhden vientiyrityksen tehtäväksi, jakeluun tulee liikaa riskitekijöitä. Vastaavien ulkomaisten kaasuyhtiöiden mukaan tällaisissa tapauksissa kaasun vieminen on vähentynyt roimasti.
Jos tämä vientiyritys päättää lopettaa kaasun toimittamisen – tai ryhtyy toimimaan muiden, ehkä tärkeidenkin, projektien kanssa – kaasua ei enää toimiteta lainkaan.
Tästä kärsivät ennen kaikkea ennen kaikkea maat, johon kaasua on toimitettu.
Vaikka nykyisiltä kaasun vientiyrityksiltä otettaisiin virallinen asema pois, ne varmastikin jatkaisivat kaasun toimittamista. Tämä tapahtuisi ennen kaikkea laajan kaasuväen vapaehtoisen kannatuksen tukemana.
Tallinnan kaasuhanan tienoilta tervehtien
*
Kaasu = evankeliumi = hyvä uutinen eli ilokaasu
kaasuyhtiö/kaasun vientiyritys = kirkko/lähetysjärjestö
Aihe: evankeliointi, kansanlähetys, lähetystyö | Avainsanat: kansanlähetys, lähetystyö
Moni odottaa eläkeikää, jotta voisi tehdä sitä, mitä haluaa. Vieraillessani työnantajani Suomen evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen (SEKL) työntekijäseminaarissa Ryttylässä tuli tunne, että saan nyt tehdä sitä mitä haluan (Virossa ja juuri Kansanlähetyksen työntekijänä). Saan olla mukana upean järjestön työssä, joka katsoo paljon kauemmaksi kuin vain kotimaahan. Kyseessä on lähetysjärjestö, joka tekee työtä eri puolilla maailmaa.
Ja samalla katsotaan vieläkin kauemmaksi – tulevaisuuteen, taivaaseen, ja sen lupauksen täyttymiseen, että kerran taivaassa on ihmisiä kaikista kielistä. Tämä on lähetystyön tulosta. Tässä työssä olen monien ystävieni tavoin mukana.
Raamattutunneilla käsiteltiin teemoja: „Jumala toimii syntisten kätten kautta“ (J.Haapanen käsitteli Joonan elämää), „Erilaisina yhdessä“ (K. Niemelä halusi opettamalla ja „Nunnia ja konnia“ –elokuvan pätkillä saada meihin työntekijöihin uutta intoa ja ennakkoluulottomuutta), SEKL:n luovuttamattomista arvoista (T. Rämä), „Jumala toimii seurakunnassa“ (seurakunnasta ja armolahjoista kertoi S. Hämäläinen), „Jumala toimii rukouksen välityksellä“ (M.Falk).
Opetuksissa (Rämää lukuunnottamatta – sorry!) näkyi selvä nuorennusleikkaus. Ei voi enää mitään sille, että ne jotka perustivat Kansanlähetysliikeen 1960-luvun nuorisoherätyksissä ovat jo harmaantumassa. Vastuuta on ryhdytty hienosti siirtämään uudelle sukupolvelle.
Näky on kuitenkin uskoakseni sama. Tähän näkyyn liittynevät ainakin seuraavat asiat:
- Raamattu on Jumalan sanaa – ja sellaisenaan uskon ja elämän korkein ohje. Tulee kuitenkin tehdä ero Raamatun arvovallan ja sen tulkinnan välillä; varoen sitä, että tulkintamme ei saa „erehtymätöntä“ asemaa.
- Jeesuksen ainutlaatuisuus kolmiyhteisen Jumalan persoonana sekä ainoana, ristiinnaulittuna ja ylösnousseena, pelastajana.
- Kaikkien ihmisten uskoontulon tarve (siinä ihminen saa syntinsä anteeksi ja pelastuu ikuisesta kadotuksesta ikuiseen elämään)
- Evankelioimisen ja lähetystyön tarpeellisuus (nousee johdonmukaisena edellisistä asioista)
- Raamattuopetuksen tärkeys ja ajankohtaisuus
- Koko Jumalan kansan („maallikkojen“ ja pappien) aktivoiminen
- Nämä liittyvät vanhaan Kansanlähetyksen mottoon: „Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja”
On hienoa olla mukana työssä, jonka tavoite on jakaa omastaan toisten parhaaksi ja pelastukseksi.
