Järjestin lauantaina maallikkopuhujakoulutuksen yhdessä Kansan Raamattuseuran Hannu Päivänsalon kanssa. Minä olin hoitanut käytännön järjestelyt ja Hannu opetti. Minä tulkkasin viroksi. Opetus oli päivänsalomaisen erinomaista.
Virossa pappeja on vähän. Monien maaseudun kirkkojen ovet ovat sunnuntaisin kiinni, koska pappeja ei riitä joka seurakuntaan. Kirkon johdon kanssa on herätelty mahdollisuutta, että seurakunnan keskeltä voisi löytyä maallikkopuhujia, jotka järjestäisivät sunnuntaisin kirkonmenojen aikaan hartaushetken kirkossa. Lisäksi maallikkosaarnaajat voisivat elävöitää seurakunnan julistus- ja opetustoimintaa.
Esimerkiksi Latvian kirkolla on vähän yli sata pappia virassa. Heidän lisäksi kirkolla on vahva, melkein sadan evankelistan joukko. Seurakuntia kirkolla on 293. Töitä riittää papeille ja maallikoille.
Virossahan maallikkopuhujien perinne oli erittäin vahva vielä 70 vuotta sitten veljesseurakunnan omissa rukoushuoneissa. Valitettavasti neuvostoliiton ateistinen kirkonvastainen hallinto katkaisi tämänkin perinteen. Nyt se pitäisi saada taas elämään.
4 Kommenttia toistaiseksi
Jätä kommentti
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <pre> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>
Suomessakin maallikkopuhujat ovat järjestään jonkin herätysjärjestön hyväksymiä……
Kommentti luonut uralin-ukko lokakuu 7, 2009 @ 23:47Miten Viron kirkkojärjestys suhtautuisi maallikoiden saarnoihin sunnuntaina, tai ehtoollisen asettamiseen….
Tarvetta tietysti on seurojen ja raamattupiirien
vetäjistä. Tiedollinen ja taidollinen taso on varmaan matalampi kuin suomessa.
Tere uralin-ukko!
Viron kirkon “koulutuskomissio” pohti viime kuussa saarnaajan ammattia ja hänen koulutustaan. Ehdotuksen mukaisesti saarnaajaksi kelpaa maallikko, jolle rovasti antaa pastorin ehdotuksesta oikeuden raamattu-, rukous-, julistus- ja sielunhoitotuntien pitämiseksi. Saarnaajan sopivuudesta päättää paikallinen pastori.
Keskustelu saarnaajien tehtävistä, pätevyydestä ja koulutuksesta on vasta alkamassa. Mutta sitä tarvitaan kirkossa, jossa ei ole tarpeeksi pappeja. Myös kohta Suomessa!
Maallikkojen pitämään sanajumalanpalvelukseen ei käsittääkseni ole estettä. Ehtollisen viettämiseen tarvitaan virkaan asetettu pappi.
Mika
Kommentti luonut Mika lokakuu 8, 2009 @ 15:32Ymmärtääkseni tuo virkarakenne Virossa on erilainen kuin suomessa.
Kommentti luonut uralin-ukko lokakuu 10, 2009 @ 19:01Vikaareita ja diakoneita, tehtävä aivan eri kuin suomessa.
Inkerin kirkollahan diakoni on pappisvirka, saako jakaa ehtoollisen en nyt muista, kun on aina ollut pappi paikalla milloin on ehtoollista siellä vietetty.
terve taas!
Viron ev.lut. kirkon virkarakenne on vähän erilainen kuin Suomessa. Täälläkin on piispoja ja pappeja, kuten Suomessa. Lisäksi on diakoneja, joka on täällä pappisvirka. Diakoni voi olla myös kirkkoherrana, mutta siinä tapauksessa jonkun toisen “pätevän papin” alaisuudessa. Diakonilla ei ole lupaa konfirmaation suorittamiseen. Vihkiä hän voi (avioliiton siunaus) arkkipiispan luvalla. Diakoni saa myös asettaa ehtoollisen arkkipiispan luvalla; luvan saa lääninrovastin pyynnöstä puoleksi vuodeksi kerrallaan. Näiden diakonien lisäksi muutamissa seurakunnassa on diakoniatyöntekijöitä, joka vastaavat enemmän suomalaista diakonian virkaa.
Monet Viron ev.lut. kirkon ja Inkerin kirkon yhtäläisyydet johtuvat siitä, että Inkerin kirkko oli Neuvostoliiton aikana jonkun aikaa yksi Viron kirkon rovastikunta.
Vikaari Viron ev.lut. kirkossa tarkoittaa pappia, jolla ei ole tiettyä seurakuntaa. Joku saattaa olla esimerkiksi Tallinnan rovastikunnan vikaaripastori tai vikaaridiakoni.
Tallinnasta tervehtien,
Kommentti luonut Mika lokakuu 10, 2009 @ 22:26Mika