Aihe: lähetystyö
Suomessa on muuten monia erinomaisia lähetyslehtiä, joita voi lukea myös internetissä. Yksi niistä on radiolähetysjärjestö Sanansaattajien Lähde-lehti, jota itsekin lueskelen.
Sanansaattajien Matti Korpiaho kirjoittaa uusimmassa pääkirjoituksessaan esikuvien merkityksestä myös lähetystyössä. Samalla hän muistuttaa, että lähetystyö ei ole helppoa työtä. Kuitenkin tehtäväksi on annettu tavoittaa kaikki maailman kansat ja ihmiset. Sanansaattajat järjestö on ottanut käyttöönsä oivan välineen – radion – tämän tehtävän täyttämiseksi. Korpiaho kirjoittaa:
“Maailmanlaaja lähetystyö tarvitsee tänäänkin “rautasia ja raunioita”, jotka jaksavat puurtaa joskus myös ylivoimaisten vaikeuksien keskellä. Lähetystyö ei koskaan ole ollut helppoa. Siksi myös Lähetyksen Herran lupaus olla lähettämiensä lähettien ja lähettävien ihmisten sekä kirkkonsa kanssa kantaa kaikissa olosuhteissa.
Työtä on vielä paljon, tehtävät mittavia ja haasteet suuria myös uusien alueiden ja ihmisten saavuttamiseksi. Meillä on paljon opittavaa edeltävien sukupolvien ja nykyisten uurastajien lähetysvastuun uskollisesta hoitamisesta. Sanoma syntien sovittajasta ja Pelastajasta on saatettava myös aikamme ihmisten ulottuville. Tämä oli se ensimmäisten lähettien keskeinen tehtävä. Se kannattaa pitää mielessä myös tänään ja huomenna.”
Siunausta Sanansaattajille ja kiitoksia myös tuestanne meille tänne Viron kirkon lähetyskeskukseen. Tukemanne vironkielinen Raamattu kannesta kanteen -ohjelma (Piibel kaanest kaaneni) on täälläkin huippusuosittu.
Aihe: evankeliointi, lähetyssaarnaaja, lähetystyö | Avainsanat: lähetystyö, lähetystyöntekijä, missio
Löysinpä vuodentakaisen lehtijuttuni virolaisesta “Hõimurahvaste aeg” (Heimokansojen aika) -lehdestä. Laitanpa sen iltapuhteiksi tähän suomeksi, tosin vapaasti käännettynä. Viroksi sen voit lukea (kuvan kera) tästä.
Kuka on lähetystyöntekijä?
Aikoinaan eräs avustustyöntekijäperhe tapetiin Afganistanissa. Kun opiskelin teologiaa ja lähetystiedettä [Ryttylässä] muistotaulu murhatuista muistutti minua aina tulevan työn vaaroista.
Miksi nämä murhatut lähtivät auttamaan köyhiä muslimivaltioon. Vastaukseksi en ole keksinyt muuta kuin “Kristuksen rakkaus vaatii meitä” (2Kor 5:14).
Meille annettu tehtävä
Vanhan kertomuksen mukaan Jeesus tuli kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen taivaaseen. Enkeli Gabriel tuli hänen luokseen ja sanoi: ”Jeesus, olet nyt kuollut ihmisten puolesta ja avannut heille oven taivaaseen. Kaikki, jotka kuulevat sanomat ja uskovat sinuun, pääsevät Jumalan luokse. Tietävätkö nyt kaikki ihmiset tästä mahdollisuudesta?” Jeesus vastasi iloiten: ”Yksitoista ihmistä tietää! Mutta annoin heille tehtäväksi viedä sanoma kaikkialle maailmaan.” Enkeli Gabriel katsoi pelokkaasti Jeesusta: ”Mutta jos he eivät lähde, millainen varasuunnitelma sinulla on?” ”Minulla ei ole toista suunnitelmaa.”
Miksi lähetystyötä?
Vasta kun ymmärrämme Jumalan ilmoituksen Raamatussa, ymmärrämme lähetystyön merkityksen. Esitän viisi Raamatun ihmistä koskevaa totuutta. Niiden äärellä ymmärrät, miksi lähetystyötä tehdään ja kuka on lähetystyöntekijä.
Ensiksi, Jumala on luonut maailman ja ihmiskunnan. Hän rakastaa kaikkia ihmisiä ja haluaa elää yhteydessä kaikkiin ihmisiin.
Toiseksi, synti toi mukanaan suuren muutoksen; ihminenkin muuttui syntiseksi. Synti on ennen kaikkea Jumalan hylkäämistä ja pakoa hänestä. Sen seurauksena on ikuinen kadotus, helvetti. Synnin seuraus on myös se, että ihminen ei voi itse pelastaa itseään. Ihminen on kuin korkeushyppääjä, jolle rima on asetettu liian korkealle. Tai pituushyppääjä, jonka tehtäväksi on hypätä suuren rotkon ylitse. Tämä on mahdotonta.
Kolmanneksi, Jumala lähetti Jeesuksen maailmaan, jotta löytäisimme yhteyden Jumalaan. Jeesus kuoli ristillä ja silta suuren rotkon ylitse valmistui.
Neljänneksi tulee ymmärtää, että Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus ei itsessään vielä pelasta ketään; se mahdollistaa ihmisen pelastumisen.
Viidenneksi, ihmisten täytyy kuulla sanoma omasta (syntisestä) tilastaan ja Jeesuksen valmistamasta pelastuksesta. Ketään ei voida pakottaa uskomaan, mutta kaikille tulee esittää kutsu Jeesuksen seuraajaksi. Ihminen pelastuu, kun hän tekee parannuksen eli alkaa seuraamaan Jeesusta.
Toivon, että ymmärrät nyt, miksi lähetystyötä tehdään. Lähetystyöntekijä haluaa auttaa ihmisiä yhteyteen Jumalan kanssa.
Kerro omasta kokemuksestasi sekä Jumalan teoista
Seurakunnat voivat kasvaa, jos kaikki kristityt ovat Kristuksen todistajia. ”Tavallisen” todistajan paraatiesimerkki on sokeana syntynyt mies, jonka Jeesus paransi. Mies joutuu heti teologisen väittelyn keskelle, ja häneltä vaaditaan vastauksia suuriin kysymyksiin. Mutta hän puhuu vain omasta kokemuksestaan: “Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen” (Joh 9:25).
Lisäksi voimme kertoa Jumalan pelastussuunnitelmasta (katso vaikka edellä olevia viittä perusopetusta, ja opettele ne vaikka ulkoa!).
Jeesus esimerkkinä: sanoin ja teoin
Jeesuksen esimerkkiä seuraten meidän tulee todistaa Jumalan toiminnasta sanoin ja teoin. Jeesus auttoi ja palveli ihmisiä kaikkialla. Hän ei etsinyt koskaan hyötyä itselleen. Paholainen kiusasi häntä erämaassa ja houkutteli tekemään ihmeitä itsensä auttamiseksi, mutta Jeesus ei suostunut tähän. Ristillä kituessaan monet pilkkasivat häntä: muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa! Sielläkin pilkkahuutoja kuunnellessaan hän auttoi toisia vaikka olisi voinut auttaa itseäänkin. Hän kuoli meidän puolestamme!
Lähetystyöntekijöitä tarvitaan
Jumala kutsuu vielä lähetystyöntekijöitä, jotka lähtevät palvelemaan häntä maansa rajojen ulkopuolelle. Kristillisen lähetystyön painopiste tulisi olla kansojen keskellä, joissa kristittyjä vielä ei ole tai jossa heitä on vain vähän. Yksi tällainen ihmisryhmä on muslimit.
Lähetystyö tarvitsee tukea. Rukoile lähetystyöntekijöiden puolesta, lahjoita lähetystyön hyväksi. Näin voit osallistua Jumalan valtakunnan suurimpaan ja mielenkiintoisimpaan työhön.
Miksi olen lähetystyöntekijä?
Olen ollut lähetystyössä vuodesta 1995 asti. Miksi olen vieläkin? En siksi, että työ olisi helppoa. Lähetystyö on usein varsin hankalaa. Tulee luopua monista asioista ja rasittaa itseään oman ja perheensä elämän järjestämisessä uusissa, vieraissa tilanteissa. Tulee tehdä työtä ihmisten parissa, joita rakastat, mutta jotka eivät välitä sanomastasi! Monia on myös työn vuoksi tapettu.
En ole lähetystyöntekijä siksi, että pidän kristinuskoa hyvänä uskontona. Ei! Vaan siksi, että Jumala on itse näyttänyt siinä tien hänen todelliseen tuntemiseensa.
En ole lähetystyöntekijä siksi, että olen erinomainen kristitty. Olen tavallinen kristitty, jonka Jumala on kutsunut tähän työhön. Olen kristitty, joka tarvitsee päivittäin syntien anteeksiantoa.
Olen lähetystyöntekijä, sillä:
- uskon Raamatun ilmoitukseen Jumalasta, ihmisestä ja pelastuksesta: ilman uskoa Jeesukseen ihminen joutuu ikuiseen kadotukseen.
- olen Jeesuksessa löytänyt pelastuksen ja tarkoituksen elämälleni.
- Jumala on kutsunut minua viemään evankeliumia eteenpäin.
Elän itse siitä sanomasta, jota kerron. Lähetystyöntekijä on kuin kerjäläinen, joka on löytänyt leipävarastot ja kertoo muillekin kerjäläisille, mistä leipää löytyy. Lähetystyöntekijä on ihminen, joka haluaa, että taivaassa olisi mahdollisimman paljon ihmisiä ja on valmis tekemään jotain sen hyväksi. Hän haluaa, että Jumalan nimeä kiitettäisiin sen kautta, että kerrotaan Jumalan suurista teoista Jeesuksessa Kristuksessa. Ja hän haluaa mennä – ja kertoa!
Aihe: evankeliointi
Yllä olevat sanat ovat Leif Nummelan pääkirjoituksen otsikkona Uusi Tie -lehden (8/2009) pääkirjoituksessa.
Nummela kiinnittää huomiota Englannin anglikaanikirkon esityksen, jossa kehotetaan piispoja selvittämään, miten he ymmärtävät Kristuksen ainutlaatuisuuden. Lisäksi piispojen tulee lisätä opetusta, miten pelastavaa evankeliumia nykyään annetaan eteenpäin.
Nummela toivoo sekä Englantiin että Suomeen uutta evankelioimisinnostusta. Myös herätysliikkeet ovat vaarassa menettää evankelioimisnäkynsä ja -intonsa.
Nummela kirjoittaa:
Kaiken ytimessä on kysymys, mitä ajattelemme ja opetamme Jeesuksesta. Onko hän edelleen, kuten hän itse sanoi ja kuten ensimmäiset kristityt uskoivat ja opettivat, ainoa tie elävän Jumalan yhteyteen ja ainoa pelastaja synnin, kuoleman ja Jumalan tuomion alta. Jeesuksen ainutlaatuisuus, sijaissovituskuolema ja ylösnousemus ovat kristinuskon sykkivä sydän. Ilman niitä uskossamme ei ole mitään erityistä muihin uskontoihin nähden. Tätä kristinuskon sykkivää sydäntä on puolustettava ja julistettava jokaisen ihmisen kääntymykseksi ja pelastumiseksi, kunnes Jeesus tulee takaisin.
Kiitoksia Nummelalle!
Kävin Keravan seurakunnassa pitämässä Idäntyön ystäväiltaa. Kerroin Viron kirkon työstä lähetystyön näkökulmasta.
Viime vuonna muutamat virolaiset nuoret pohtivat eurooppalaista mainoskilpailua varten, mikä olisi teema, joka erottaisi virolaiset muista eurooppalaisista. Heidän mielestään se oli: Viro on Euroopan pakanallisin valtio.
Pakanuus täällä ei hallitse. Mutta joka tapauksessa uskonnottomuus on Virossa todellisuutta: viime viikolla julkaistussa tutkimuksessa Viro todettiin maailman vähiten uskonnolliseksi maaksi!
Joskus uskonnollisuus voi olla este evankeliumin ymmärtämiselle. Mutta ei Viron “uskonnottomuus” tunnu olevan mikään etu. Seurakunnat eivät juurikaan kasva.
Kaiken keskellä on muistettava, että Kristus ei antanut tehtäväksi tehdä kaikesta maailmasta uskonnollisia ihmisiä, vaan hänen seuraajiaan ja opetuslapsiaan.
Aihe: evankeliointi, luterilainen | Avainsanat: evankeliointi, Franklin Graham, Lootuse festival
Toukokuun Toivon Festivaalin tulon huomaa siitä, että erilaisia koulutuksia ja tapahtumia alkaa olla jo kuin sieniä sateella. Tänään sunnuntaina poikkesin pikaisesti työpaikallani; siellä nauhoitettiin tuleville kuorolaisille harjoitus CD-levyä viron huippulaulajien johdolla.
Kristillisen elämän ja todistamisen koulutus
Olin kaksi päivää koulutuksessa. Asia oli tuttua, mutta tärkeitä asioita on aina hyvä kerrata. Kaksi kouluttajaa Billy Grahamin evankelioimisjärjestöstä vetivät kahden päivän seminaarin tuleville virolaisille kouluttajille. Koulutusmateriaali taisi olla melkein sama kuin Missio Helsingin aikana vuonna 1987.
Onko Franklin Grahamin Festivaali saatanasta?
Tällaisiakin kysymyksiä on esitetty joidenkin pastoreiden suusta. Syynä on ollut se, että Graham ei viittaa uskoontulon yhteydessä kasteeseen. Myös kysymys vapaasta ja sidotusta ratkaisuvallasta on herättänyt kriittisiä kysymyksiä (eli pystyykö ihminen itse valitsemaan uskon).
Erinomaisia luterilaisia vastauksia näihin kysymyksiin, ja evankelioimiseen yleensäkin, antaa kaksi internetistä löytyvää luentoa, joita suosittelen – ja joiden sanomaan pitkälti yhdyn – kaikille kiinnostuneille.
Luther ja se (evankelioiminen) – Sammeli Juntunen
Sano se luterilaisittain! – Timo Pokki
Itse en pidä Grahamien toimintaa saatanallisena. Luterilaisena kristittynä asettaisin julistuksessa joitakin sanoja ja painopisteitä toisin, mutta iloitsen siitä, että tällaisia festivaaleja järjestetään. Iloitsen myös siitä, että maailmassa on evankelistoja, joilla on mahdollista keskittyä hyvän sanoman julistamiseen ja ihmisten kutsumiseen Kristuksen seuraajiksi. Suomessakin heitä tarvitaan koko ajan enemmän.
Aihe: Tapahtumia
Tänään oli pitkästä aikaa normaali (mitä se sitten kenellekin tarkoittaa – itse katson tässä normaalia työaikaa) työpäivä. Vaimokin ihmetteli, kun olimme koko perhe puoli kuudelta kotona!
Lähetyskeskuksen tulevaisuuden suunnittelua
Viron ev.lut. kirkon lähetyskeskus on pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Tällä hetkellä kolmessa tärkeässä tehtävässä on Suomen ev.lut. kirkon lähettämät Kansanlähetyksen työntekijät. Tänään pohdimme, miten pikkuhiljaa koko vastuun saisi siirrettyä virolaisten käsiin.
Uusi Tie
Uusi Tie on erinomainen kristillinen lehti, jonka saapumista itse aina odotan. Tänään lehden delegaatio kävi vierailulla Tallinnassa. Kiitos käynnistä – ja kahvista & sacherleivoksesta Peppersack -ravintolassa! Uuden Tien verkkoversiota voi lukea myös täältä. Lehti kannattaa myös tilata. Itse tilaan myös muutamalle sukulaiselle.
Toivon Festivaali televisiossa
Toukokuun 29.-31. päivinä järjestettävä “Toivon Festivaali” (Lootuse Festival) pääsi ensimmäistä kertaa televisiouutisiin! Juuri ennen filmipätkää uutisissa eräs nuori mies uhkasi tekevänsä itsemurhan, koska elämä on niin vaikeaa!
Totisesti ihmiset tarvitsevat toivoa – ja Toivon Festivaalia. Mitenpä nykyihmiset saisi ymmärtämään, että toivo löytyy yllättävän läheltä (Jumalasta, seurakunnasta). Jumalalle ei ole toivottomia tapauksia; Jumala antaa toivon toivottomalle.
Olen töissä erään maailmanlaajan organisaation Viron toimistossa. Meillä on toimintaa maailman kaikissa maissa. Organisaatiossa toimii – ehkä ainoana maailmassa – niiden hyväksi, jotka eivät ole vielä sen jäseniä. Toimintamme laajenee koko ajan.
Organisaatio on tietysti kristillinen kirkko ja laajeneva toiminta tapahtuu lähetystyön kautta. Miten sinä voisit osallistua tähän dynaamiseen kasvuun, jonka hedelmät näkyvät tämän päällisen elämän aikana ja jopa ikuisuudessa.
Rukoilemalla
Rukous on aina liittynyt lähetystyöhön. Muun muassa Ef 6:19-20:
“Rukoilkaa myös minun puolestani, että minulle annettaisiin oikeat sanat suuhun, kun ryhdyn puhumaan, ja että voisin rohkeasti julistaa evankeliumin salaisuutta, jonka vuoksi olen lähettiläänä, nyt vankilassa. Rukoilkaa, että voisin puhua rohkeasti, niin kuin minun tulee.”
Rukoile lähetystyöntekijöiden puolesta – ja myös kotimaassa toimivien julistajien ja pappien puolesta.
Lahjoittamalla Etiopian hirmuista vauhtia kasvavalle kirkolle
Lahjoittaa voi myös internetin kautta. Muun muassa Kansanlähetyksen sivuston kautta voit nettipankin kautta lahjoittaa erilaisiin projekteihin.
Tällä hetkellä kerätään avustusta Etiopiaan Jummaan. Tällä Kansanlähetyksen työalueella oli vuonna 1989 vain viisi evankelista uskovaa, jotka kokoontuivat salaa yhteen. Nyt Etiopian Mekane Yesus kirkolla on Jimman rovastikunnassa 23 000 kastttua jäsentä, ja rovastikunnasta muodostetaan hiippakuntaa. Ja kasvu jatkuu: neljän vuoden kuluttua seurakuntien jäsenmäärä on ilmeisesti kolminkertaistunut.
Tässä tilanteessa tarvitaan uusia työntekijöitä ja toimitiloja. Kansanlähetys osallistuu niiden hankkimiseen. Ja ehkä sinä olet pieneltä tai suurelta osaltasi osa tätä Etiopian ihmettä. On upeaa saada olla mukana tällaisessa työssä.
Lähde itse!
Lähetetystyöntekijöitä tarvitaan. Lisäksi enemmässä määrin tarvitaan niitä ihmisiä, jotka muuttavat toisiin maihin omassa ja oman ammattinsa ohessa haluavat tuoda sopivalla tavalla sanomaa Krituksesta esiin. He seuraavat itse asiassa Paavalin esimerkkiä, joka rahoitti oman toimintansa käsityöläisenä, teltantekijänä. Lisäksi nämä nykyiset “teltantekijät” pääsevat maihin, joihin lähetit eivät pääse.
Lähetystyön päämäärä
Me teemme työtä, sillä tiedämme miten kaikki päättyy. Katsomme historiaa lopusta käsin. Kerran Jumalan luona taivassa tulee olemaan suuri joukko ihmisiä kaikista kansoista ja kaikista kielistä. Ja tätä kristillisen lähetystyön tuloksena. Ole mukana tässä maailmanhistorian mielenkiintoisemmassa työssä!
Aihe: Tapahtumia
Evankeliumin julistuksen konsultaatiopäivän jälkeen alkoi suoraan Viron evankelisen allianssin johtokunnan kokous. Virossa evankelinen allianssi lienee ekumeenisimpia kuin muualla; tämä johtunee osaltaan siitä, että pienessä maassa kristityt ja heidän johtajansa tuntevat toisensa erittäin hyvin. Suomessa vastaavaa toimintaa pitää yllä MESK - Maailmanevankelioinnin Suomen keskus.
Sunnittelimme muun muassa evankelioimisen konferenssia vuodelle 2010, jolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta Edinburghin tärkeästä lähetyskonferenssista.
Kokouksesta kiirehdin pitämään raamattutuntia Tallinnan Endla-kadun veljesseurakunnan rukoushuoneelle. Teemana oli galatalaiskirjeen neljäs luku. Lupasin kerran kuukaudessa pitää näitä raamattutunteja, sillä muuten tulee hyvin vähän opetettua Raamattua.
Aihe: evankeliointi
Jo toista kertaa Viron eri kristilliset tahot kokoontuivat teologiseen konsultaatiopäivään pohtimaan evankeliumin ja evankeloimisen olemusta. Tarkoituksena oli pohtia evankeliumin olemusta erilaisista kirkollisista näkemyksistä käsin. Lähemmän tutkimuksen aiheina olivat seuraavat lähestymistavat:
• Evankelikaalinen
• Postmoderni
• Karismaattinen
• Ortodoksinen
• Ekumeeninen
Oma luentoni käsitteli evankelikaalista näkemystä luterilaisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Näkemyksissä on paljon samaa (ihminen Jumalan luomana, syntiinlankeemuksen radikaalit seuraukset, Jeesus ainoana pelastajana sekä vanhurskauttaminen uskon kautta). Eroavaisuuksia löytyy mm sakramenttien asemassa (tässä näkyy luterilaisen teologian “inkarnatoorinen” luonne: Jumala ei tule konkreettisesti vain ihmiseksi, vaan tulee luoksemme myös kasteessa ja ehtoollisessa) ja kirkon olemuksen ja toiminnan eroissa.
Eräs ajatus yhdestä luennosta jäi taas painamaan mieltäni:
“Olemme asettaneet liian paljon painoa siihen, että sanomamme ymmärrettään vain järjellä.”
Luentojen ja keskustelujen jälkeen jäi tunne, että kristityt pystyvät yhdessä (ainakin Virossa) määrittelemään yhteisen ymmärryksen evankeliumista ja sitoutua sen julistamiseen. Tälle yhteiselle evankeliumin ytimelle voidaan antaa erilaisia painotuksia, mitkä voidaan nähdä rikkaudeksi ja toisillemme muistutukseksi.
Aihe: lähetystyö
Lähetystyö kuuluu kirkon olemukseen. Kirkosta on tullut maailmanlaaja juuri lähetystyön tähden ja kirkko on olemassa lähetystyötä varten. Ylösnoussut Jeesus antoi kirkolle tehtäväksi viedä evankeliumi kaikille ihmisille, kaikille kansoille, kaikkeen maailmaan.
Hannu Kippo kirjoittaa Sanansaattaja -lehden pääkirjoituksessa (7/2009):
“Lähetystyön juhlavuoden aikana on tärkeää kiinnittää huomiota nykylähetykseen. Onko tähtäyspiste selvänä, tehdä kaikki kansat Jeesuksen opetuslapsiksi, vai ovatko jotkut muut arvot nousseet etusijalle? Kristuksen kirkon lähetys- ja auttamistyössä ei lähettäjän alkuperää saisi peittää tai hävetä.”
Pitäisikö lähetystyötä tehdä ei-kristittyjen parissa?
Kysymyshän on tietysti järjetön. Lähetystyö tarkoittaa juuri ei-kristittyjen parissa tehtyä työtä, jossa pyritään tekemään kaikki kansat Jeesuksen opetuslapsiksi (Matt. 28:18-20).
Otsikon mukainen kysymys kuitenkin herää, kun lukee Kotimaa -lehden uutinen, jossa manitaan, että Englannin anglikaanikirkon kirkolliskokous käsittelee lähiaikoina aloitetta, jossa ehdotetaan kirkon ryhtyvän aktiivisesti evankelioimaan ei-kristittyjä, myös muslimeja. Aloite itsessään on hyvä; sen tekijä haluaa epäilemättä herätellä kirkkoa.
Itse asian pitäisi olla selvää kirkolle. Jos lähetystyötä ei-vielä-kristittyjen parissa ei tehtäisi, se olisi yhtä ihmeellistä kuin lääkärit pohtisivat, pitäisikö meidän hoitaa sairaita, taksikuskit sitä, että pitäisiköhän meidän ajaa joskus taksiakin.
Jotkut ovat arvostelleet ei-kristittyjen evankeliointia sillä, että se saattaa tuhtoa kirkon suhteet muiden uskontojen edustajiin. Outoa on se, että artikkelissa mainitut muiden uskontojen edustajat eivät näe asiaa tällä tavoin: he haluavat itse tehdä lähetystyöä kristittyjen parissa ja pitävät oikeana, että kirkolla on tämä oikeus suhteessa heihin.
Kysymys lienee enemmän kirkon omasta yliherkkyydestä. Tämä kertoo myös siitä, että kirkon itseymmärrys on monella täysin hukassa: näkemys ihmisen syntisyydestä, Jeesuksesta ainoana pelastajana, uskoontulon ja parannuksen vaatimuksesta pelastukseen sekä siitä, että Jumala on itse tullut maailmaan juuri Jeesuksessa ja puhunut Jeesuksen kautta.
Miksi lähetystyötä?
Tästä nousee ajatus, että Jumala itse on avannut kristinuskon kautta pelastustien kaikille ja kehottaa muita tulemaan kristillisen saarnan kautta osalliseksi tästä pelastuksesta.
Teemme lähetystyötä siksi, että pyrimme auttamaan lähimmäistemme maallista hätää, jakamaan Jumalan maallisia siunauksia niille, joilla niitä ei vielä ole. Mutta lopulta kysymys on Jumalan käskystä kutsua kaikkia ihmisiä uskomaan Jeesukseen, ainoaan Pelastajaan ja elämään yhteydessä häneen.
