Pastori Mika Tuovinen – Tallinnan näkökulmasta

Keskiviikko-ilta. Katselen (tai oikeastaan kuuntelen) telkkarista jalkapalloa (Manchester City – Newcastle) ja samalla pohdin viimeisen kolmen päivän tapahtumia.

Ristiretken suunnittelupalaveri
Aiomme järjestää jo toisen kerran Ristiretki (Ristirännak) tapahtuman. Neljä ryhmää lähtevät kiertämään seurakuntia eri puolilta Viroa; kokoontuminen on 19.-21. kesäkuuta Haapsalussa, jossa vietetään tuohon aikaan kaupungin 730-vuotisjuhlia.

Tavoitteena on lisätä lähetysnäkyä Virossa sekä tehdä käytännön sisälähetystyötä.

Juhla: Pereraadio ja Agape Eesti
Lähetyskeskuksemme sai kaksi uutta naapuria. Viron kristillisen Pereraadion (Perheradio; toinen kristillinen radioasema on Raadio7) toimitilat siunattiin käyttöön. Samalla siunattiin Agape Eestin (Osa Agepe Europea, joka puolestaan on osa lähetysjärjestöä Campus Crusade for Christ) toimitilat Tallinnassa.

Talo oli täynnä kirkkojen johtajia sekä näiden järjestöjen työssä mukana olevia. Aktiivinen yhteistyömme jatkuu molempien tahojen kautta. Pereraadion kautta teemme “Raamattu kannesta kanteen” -ohjelman virolaista vastinetta. Agapen kanssa yritämme vahvistaa erityisesti nuorten parissa tehtävää työtä.

Raamattutunti
Olin taas veljeseurakunnan – eli herrnhutilaisten – rukoushuoneella pitämässä raamattutuntia. Olimme päässeet Galatalaiskirjeessä jo kolmanteen lukuun, jossa Paavali pohtii, tuleeko pelastus uskosta vain lain noudattamisesta. Hän vertaa Aabrahamia ja Moosesta, ja toteaa, että ainoa pelastuksen mahdollisuus syntimme vuoksi on vain usko Jeesukseen. Lisäksi hän toteaa, että Mooseksen laki ei sido enää kristittyjä.

Pastoraaliseminaarin eksegeettinen analyysi
Kaiken keskellä sain kirjoitettua valmiiksi kaksitoistasivuisen eksegeettisen analyysin Johanneksen evankeliumin jakeista 6:1-15. Tein sen pastoraaliseminaarin opintoihin Lapuan hiippakuntaan.

Pastorite hommikusöök
Aamulla olisi pitänyt mennä pastoreiden rukousaamiaiselle. Päätin kuitenkin jäädä aamupäiväksi kotiin vastailemaan sähköposteihin ja ottamaan rennosti. Osoittautui hyväksi päätökseksi.

Mies Sansasta
Lähetyskeskuksemme on tehnyt yhteistyötä Sanansaattajat radiolähetysjärjestön kanssa. Sieltä kävi ystäväni Ilkka kylässä. Pohdimme yhteistyömme nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Kiitos pizzasta ja monista hyvistä ajatuksista, joita kaikkia sulattelen pikkuhiljaa.

Seurakuntakoulu
Illalla olin pitämässä Kasvunaika -seurakuntakoulua Tallinnan Jaanin kirkossa. Opiskelimme efesolaiskirjeen 4. lukua. Siellä kerrottiin, että Kristus on antanut lahjoja seurakunnallaan. Taustalla on ajatus voitokkaasta sotapäälliköstä, joka tuo sotasaalista (mm. orjia) voitetuista maista.

Kristus jakaa näitä lahjoja erityisesti morsiamelleen? Kuka hän on? Seurakunta! Nämä lahjat ovat tietyillä armolahjoilla varustettuja ihmisiä. Paavali mainitsee: apostolit, profeetat, evankelistat, paimenet ja opettajat.

Seurakunta ei siis elä palvellakseen johtajiaan; johtajat ovat seurakunnan palvelijoita. He ovat “orjia”, jotka Kristus lahjoittaa seurakunnalleen. He työskentelevät seurakunnan hyväksi, jotta seurakunta kasvaisi. Hyvä Paavali!

Misjonikohvik
Harvoin olen siinä tilanteessa, että minun pitäisi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Tänään eräs ystäväni soitti, kun kuunteli radiosta tilaisuuksien tiedotuksia, että aioinko todella tulla seurakuntakouluun, koska mainittiin, että samaan aikaan olen Lähetyskahvilassa (Misjonikohvik) Olevisten kirkossa.

Lupauduin todella puhumaan ekumeeniseen Lähetyskahvila -iltaan. Ja lupasin, että tulen jos voin puhua vasta illan lopussa, jotta ehdin ajoiksi paikalle. Onneksi ehdin hyvissä ajoin: ehdin kuulla Crux-yhtyeen laulun, Lehari Kaustel puhui vetoavasti Etiopian kummilapsityön puolesta ja sitten minä puheessani vetosin paikalla oleviin nuoriin, jotta he tekisivät sen, johon heidän (Neuvostoliiton aikana eläneet) vanhempansa eivät pystyneet: tekemään uskosta asian, joka näkyy julkisuudessa ja esittää rohkeasti haasteen kaikille virolaisille uskoa Jeesukseen.