Pastori Mika Tuovinen – Tallinnan näkökulmasta

Järjestämämme Viron ev.lut. kirkon lähetyspäivät ovat käynnissä Etelä-Virossa.

Aamulla lähdin mordvalaisen ystäväni Aleksein kanssa Valgasta (jossa majoitumme) Tõrvan kaupunkiin, jossa pidimme (käytännössä Aleksei) oppitunnin lukioluokille. Aleksei kertoi Mordvasta ja korosti Raamatun merkitystä kansallisuusajatuksen kehittymisessä. Hän totesi, että koska Raamattua ei käännetty aikoinaan mordvaksi, se kansa ei ole kehittynyt samalla tavalla yhtenäiseksi kansaksi kuin esimerkiksi Suomi ja Viro.

Sitten kahvilaan juomaan kuumaa kaakaota. Ja uudelle kouluvierailulle Pikasilla – paikkakunnan kouluun; kyläkouluun, jossa koko ala-aste (parikymmentä henkilöä) otti meidät innokkaasti vastaan. Samat teemat kuin edellä.

Ja sitten syömään paikalliseen kievariin. Ja Hummulin Rahvamajaan pitämään hengellistä tilaisuutta. Ilahdutti, että suurin osa noin kolmestakymmenestä kuulijasta ei ollut seurakunnan jäseniä! Puheeni aiheena oli Joh. 3:16. Aleksein aihe samankaltainen kuin aiemmin.

Ja sitten Valgaan ja suoraan Lähetyspäivien iltatilaisuuteen, jossa saimme olla kuulijoina. Rael Leedjärv (virolainen lähetystyöntekijä Keniassa SLEF:n kautta) kertoi työstään. Kuulimme myös virolaisia rekilauluja (riimillisiä kansanlauluja, joissa esilaulaja lauloi ensin yhden osan ja toiset toistivat saman).

Ja sitten nuorteniltaan, jossa kerrottiin taas Keniassa tehtävästä työstä, työtoverini Kipa laulatti nuoria ja itse pidin puheen.

Ja sitten (eli nyt) on ilta ja aika pohdiskella tämän päivän kohtaamisia ja rukoilla siunausta ja kasvua kylvetylle sanalle. Jospa tänään jonkun kuulijan sydämessä olisi syntynyt usko kolmiyhteiseen Jumalaan, ja jonkun sydämessä sama usko vahvistunut. Jospa kerran taivaassa saisimme nähdä tämänkin päivän hedelmiä. Uskossa kylvämme!