Pastori Mika Tuovinen – Tallinnan näkökulmasta

Kansanlähetyspäivien jälkeen aloitin yhtäjaksoisen vähän alle kolmen viikon kesäloman. Harvinaista oli, että tuona aikana “lomaprintterini” Suomessa sai olla aivan rauhassa. Yhtään puhetta tai muuta juttua ei tarvinnut tulostaa! Perheeni kanssa lomailimme pääasiassa ihmisasutuksen rajamailla tutuissa maisemissa.

Loma loppui Päijälän kristillisen yhdistyksen (www.paijala.fi) järjestämiin kesäjuhliin rukoushuoneella viime sunnuntaina. Aloitin puheeni kahdella lempitemallani: puhuin Viron hengellisestä tilanteesta sekä islamin ja kristinuskon suhteista. Tästä pääsinkin puheeni ytimeen: näiden kahden uskonnon ytimessä on opetus viimeisestä tuomiopäivästä. Mitä nämä uskonnot tarjoavat ratkaisuksi ja avuksi ihmiselle tuona päivänä.

Lähestyin teemaa luterilaisittain tärkeimmän tunnustuskirjamme Augusburgin tunnustuksen (CA) perusteella (vuodelta 1530). Sen neljä ensimmäistä artiklaa kertovat pelastuksen “teoreettisen taustan” hienosti:

Artikla I: Jumala.
Artikla II: Perisynti
Artikla III: Jumalan Poika
Artikla IV: Vanhurskautus

Näihin nojaten opetin suunnilleen seuraavan kaavan mukaisesti:

On olemassa vain yksi Jumala. Hän on luonut meidät. Ihminen löytää olemassaololleen tarkoituksen vain elämällä luojansa yhteydessä. Jumala on kolmiyhteinen (Isä, Poika ja Pyhä Henki). Jumalalla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka näemme hänen ilmoituksensa (Raamattu) pohjalta: kaksi keskeistä pelastuksemme kannalta on Jumalan pyhyys, joka ilmenee siinä, että hän vihaa kaikkea vääryyttä ja syntiä. Hän työntää kaiken synnillisen pois luotaan. Toinen (monien joukosta) tärkeä Jumalan ominaisuus on rakkaus, joka vetää myös syntistä ihmistä puoleensa. Molemmat ominaisuudet ovat ikuisia; jos Jumalan pyhyys ja siitä seuraava viha syntiä kohtaan ei ole ikuista, kuinka voimme olla varmoja hänen rakkautensa ikuisuudesta?

Ihminen on syntiinlankeemuksen ja omien syntiensä tähden pyhän Jumalan vihan kohteena. CA II toteaa: “…perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.” Rakkaudessaan Jumala ei jättänyt ihmistä ikuiseen kuolemaan eli helvettiin. Hänellä oli ratkaisu ongelmamme.

Jeesus Kristus tuli maailmaan. Hän avasi täydellisen elämänsä, ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta meille tien Jumalan valtakuntaan. Usko Jeesukseen tuo ihmiselle syntien anteeksiantamisen sekä pelastaa meidät Jumalan ikuiselta vihalta.

Usko Jeesukseen tekee ihmisestä vanhurskaan eli Jumalalle kelpaavan. Augusburgin tunnustus toteaa (CA IV): “…ihmiset eivät voi tulla vanhurskautetuiksi Jumalan edessä omin voimin, ansioin tai teoin, vaan että heille annetaan vanhurskaus lahjaksi Kristuksen tähden uskon kautta, kun he uskovat, että heidät otetaan armoon ja että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden…”

Kirkon tehtävä on kertoa Jeesuksen sovitustyöstä sekä kutsua ihmisiä uskomaan. Pelastus (Jumalan vihasta ja ikuisesta kadotuksesta) annetaan ihmiselle lahjana, kun hän turvautuu Jeesukseen.